Mulla ei ole tunteita. Mul ei oikeesti oo niitä. Tajusin sen eile.. Kuulin jotai, mitä en olis koskaan, ikinä tai milloinkaa halunnu kuulla. Siltikää en osannu reagoida siihe enää. Normaalisti oisin mitä luultavammi puhjennu lohduttomaa itkuu ja uhannu taas tappaa itteni ja ties mitä. Oisin angstannu mont päivää ja repiny ranteet auki. Mut ei.. mun sydän vaan tykytti lujempaa ja pää löi tyhjää. Mun asenne oli oikeestaa nii erikoine ... Sellane "jaa". 
Sanon kaikille, et oon kärsiny nii paljo, et mun tunteet on kuollu. Ei näin nuori ihmine voi kokee tätä kaikkee vielä. Ei oikeasti voi.. Noh, huomenna (tänään) kuitenki menen sen yhen luo ja juodaan. Niin ihanaa olla hetken irti taas todellisuudesta. Saada 1 tunne.. Ilo.

















Btw löysin tähä postauksee yllättävän hyvi mun tunteit ja fiiliksii kuvaavia kuvia ^^